|
Ensin tulivat tietokoneet jokaiseen torppaan, sitten kännykät ja mobiililaitteet, ja nyt kohistaan AR:stä. Mitä se AR oikeastaan on, ja miten sitä voisi hyödyntää opetuksessa ja kuntoutuksen tukena? VR eli virtuaalitodellisuus alkaa olla jo monelle tuttua: sitä käytetään niin uudisasuntojen esittelyissä kuin motivaattorina liikunnassa. Virtuaalitodellisuus on siis tuotettu, keinotekoinen ympäristö. Augmented Reality, AR, on taas lisättyä todellisuutta, jossa ympäröivään, todelliseen maailmaan tuodaan jotain keinotekoista. Lisättyä todellisuutta ja sen sovelluksia voit tutkia älypuhelimella, tabletilla tai lisätyn todellisuuden laseilla. Jos omistat uudehkon älypuhelimen, löytyy siihen lukuisia hyödyllisiä AR-sovelluksia joko sovelluskaupasta tai ihan puhelimesta sellaisenaan! Pokemón Go oli ensimmäinen suuren yleisön tietoisuuteen noussut lisätyn todellisuuden sovellus. Tällä hetkellä liikkumiseen innostavia AR-sovelluksia löytyy aina Muumeista Harry Potteriin. Lisätyn todellisuuden sovelluksien avulla voidaan herättää piirrokset tai muovailuvahatyöt "henkiin", laittaa ne tanssimaan pöydän päällä tai vaikka luennoimaan, kertomaan faktoja maan ulkopuolisesta elämästä. Nämä sovellukset ovat lisääntyneet todella nopeasti myös opetuspuolella: niiden avulla voidaan tutustua historiaan, tutkia taideteoksia tai tehdä itse taidetta. Esimerkiksi matematiikkaan, anatomiaan, maantietoon ja biologiaan löytyy lukuisia lisätyn todellisuuden sovelluksia, joita voi hyödyntää niin perusopetuksessa kuin ammatillisissa opinnoissa. Myös kuntoutuksessa näistä sovelluksista on iloa ja hyötyä, mutta ennen kaikkea ne innostavat leikkimään, tekemään, tutkimaan ja kertomaan. Mediakasvatukseen lisätyn todellisuuden sovellukset ovat mainio lisä: kun tekee itse sisältöä lisätyn todellisuuden sovelluksilla, voi oppia ymmärtämään, ettei kaikki nähty välttämättä ole totta! Lisätty todellisuus siis parhaimmillaan konkretisoi ja tuo lähemmäksi sellaisia asioita, joita lähelle olisi vaikea tai mahdotonta päästä. Sen lisäksi AR tarjoaa erilaisille oppijoille mahdollisuuden hyödyntää omia vahvuuksiaan ja oppimistyylejään oppimisen tukena: jos kirjasta lukemalla solun osat eivät painaudu päähän, olisiko niiden visualisointi AR:n kautta yksi mahdollisuus? AR on yksi työkalu muiden joukossa, joka mahdollistaa konkretisoimista, yksilöllisten oppimistapojen hyödyntämistä sekä oppijoiden osallisuuden lisäämistä. Se ei yksinään korvaa mitä “vanhaa tuttua” menetelmää vai tuo yhden työkalun lisää kuntoutuksen tai opetuksen pakkiin! Jos lisätyn todellisuuden hyödyntäminen kuntoutuksen ja opetuksen tukena jäi kiinnostamaan, tutustu pikapikaa loistavaan webinaarisarjaamme, josta lisätietoa, ilmoittautumisohjeet sekä tarkemman ohjelman löydät täältä https://snellman-kesayliopisto.mobie.fi/zine/100/article-32388 Mukaan kannattaa tulla, koska kuten Heidin läppärin päällä tanssiva AR-karhukin sen tietää, se tulee olemaan täysi 10!
0 Comments
Terapiassa painitaan usein asiakkaiden, perheiden ja erityisesti koulun kanssa yhteistyössä oppimisen haasteiden kanssa. Hienomotoriikan, hahmottamisen, oman toiminnanohjailun ja keskittymisen haasteet vaikuttavat oppimiseen ja vaikeuttavat oppilaan arkea huomattavasti!
Mobiililaitteet ovat yleistyneet sekä kotona että kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Mobiililaite voi toimia viestintä- ja viihdevälineen lisäksi myös erittäin tehokkaana oppimisen mahdollistajana. Se voi siis olla käyttäjälleen tärkeä apuväline, joka lisää tasa-arvoa. Se ei näytä apuvälineeltä vaan on laite, jota kuka tahansa voi käyttää ilman erityistä “apuvälineleimaa”, se kulkee helposti mukana ja muuntuu monipuolisesti käytön ja käyttäjänsä mukaan moniin eri käyttötapoihin. Mutta kuinka sitä oppimista voi sitten tabletlaitteella, tässä tapauksessa iPadillä, helpottaa? Ladataan täyteen sovelluksia ja räplätään sitä sitten päivät pitkät? Ei, mikäli et halua käyttää laitetta juuri noin, sekin on toki sallittua. Oppimisen apuvälineeksi iPad muuntuu kolmen eri tavan kautta: 1) muokkaamalla iPad asetusten avulla käyttäjälleen yksilölliseksi 2) lataamalla iPadiin sovelluksia, joilla voidaan helpottaa tai harjoitella esimerkiksi lukemista ja kirjoittamista, sekä 3) tekemällä itse oppimateriaalia niille käyttäjille, jotka eivät voi käyttää perinteistä oppimateriaalia. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? iPad-laitteista löytyy lukuisia asetuksia, joiden avulla sen käyttöä ja oppimista voidaan helpottaa. Hyvänä esimerkkkinä toimivat iPadin kaksi ominaisuutta: toinen muuttaa puheen tekstiksi (sanelu), ja toinen sen tekstin takaisin puheeksi! Käyttäjä voi siis sanella haluamansa tekstin (esimerkiksi oman tarinansa) iPadiin. Tämän jälkeen iPad "puhuu" tämän tekstin ääneen lukien käyttäjälleen takaisin. Näin käyttäjä voi poimia omasta tekstistään esimerkiksi ajatus- ja äännevirheet, ja korjata omaa tuotostaan itsenäisesti. Mikäli käyttäjällä on työläyttä hienomotoriikassa, voi läksyjen tekeminen olla tuskaisaa: vaikka tietoa löytyisi, sen saaminen paperille on työn ja tuskan takana, eikä kynällä työskentely vain nappaa! Tähän avuksi voisi olla esimerkiksi SnapType-sovellus: sovellukseen napataan kuva tehtäväkirjan sivusta. Sen jälkeen vaaditut kohdat, esimerkiksi englanninkirjan tehtävälaatikot, täytetään kirjoittamalla ne iPadin näyttönäppäimistöllä tai ulkopuolisella näppäimistöllä ja sivu tulostetaan, lähetetään sähköpostilla opettajalle tai tallennetaan laitteelle. Voila: tehtävät tehty ja uutta opittu vailla kynätyöskentelyn aiheuttamia harmaita hiuksia! Harjoitellaan sitä “pelkkää” kynätyöskentelyä sitten toisessa kohden. Kun oppiminen on vaikeaa, hahmottamisen pulmat vaikeuttavat sitä eikä kynäkään tahdo totella oppijan kättä, uuden oppiminen muuttuu tervanjuonniksi. Voisiko tiedollisen ja taidollisen harjoittelun yhdistää käyttäjän lempiaiheisiin yksilöllistetyn oppimateriaalin kautta? Historian kirjoja ei tarvitse kirjoittaa uudelleen, sillä muutamalla yksinkertaisella tavalla esimerkiksi Thinglinkin (www.thinglink.com) avulla saat luotua yksilöllistä materiaalia helposti ja vaivattomasti! Ja mikä parasta, voit laittaa käyttäjät itse luomaan itselleen materiaalin. Miten terapeutit sitten liittyvät tähän, eikö oppimisen helpottaminen ole opettajien puuhaa? Terapeutit ovat oman ammattinsa kautta apuvälinemaailman osaajia, olkoon apuväline vanha tuttu seisomateline, uusi kommunikaatiosovellus tai lukemista helpottava iPad. Terapeutit tunnistetaan osaajiksi apuvälinesaralla, joten meidän kaikkien tulee pysyä kartalla niiden uusimmista tuulista. Lisäksi moniammatillisesti, kaikkien osaamista ja innostusta hyödyntäen, pystytään 10 kertaa parempaan. Opettajan pedagogiset työkalut yhdistettynä terapeuttien laaja-alaiseen tuntemukseen oppilaan kehityksen ja kasvun haasteista, voimme muokata iPadin avulla oppisympäristöstä monipuolisen niin, että oppiminen muuttuu taas onnistuneeksi. Tuntuuko aihe vieläkin mahdottomalta hallita? Ei huolta siitäkään. Tsekkaa tämä https://snellman-kesayliopisto.mobie.fi/zine/97/article-32401 |
Kirjoittajat
Kirjoittajana toimivat terapiapsi.fi-sivuston ylläpitäjät Riikka ja Heidi. Archives
May 2020
Categories |
RSS Feed