Ensin tulivat tietokoneet jokaiseen torppaan, sitten kännykät ja mobiililaitteet, ja nyt kohistaan AR:stä. Mitä se AR oikeastaan on, ja miten sitä voisi hyödyntää opetuksessa ja kuntoutuksen tukena?

VR eli virtuaalitodellisuus alkaa olla jo monelle tuttua: sitä käytetään niin uudisasuntojen esittelyissä kuin motivaattorina liikunnassa. Virtuaalitodellisuus on siis tuotettu, keinotekoinen ympäristö. Augmented Reality, AR, on taas lisättyä todellisuutta, jossa ympäröivään, todelliseen maailmaan tuodaan jotain keinotekoista. Lisättyä todellisuutta ja sen sovelluksia voit tutkia älypuhelimella, tabletilla tai lisätyn todellisuuden laseilla. Jos omistat uudehkon älypuhelimen, löytyy siihen lukuisia hyödyllisiä AR-sovelluksia joko sovelluskaupasta tai ihan puhelimesta sellaisenaan!

Pokemón Go oli ensimmäinen suuren yleisön tietoisuuteen noussut lisätyn todellisuuden sovellus. Tällä hetkellä liikkumiseen innostavia AR-sovelluksia löytyy aina Muumeista Harry Potteriin. Lisätyn todellisuuden sovelluksien avulla voidaan herättää piirrokset tai muovailuvahatyöt "henkiin", laittaa ne tanssimaan pöydän päällä tai vaikka luennoimaan, kertomaan faktoja maan ulkopuolisesta elämästä. Nämä sovellukset ovat lisääntyneet todella nopeasti myös opetuspuolella: niiden avulla voidaan tutustua historiaan, tutkia taideteoksia tai tehdä itse taidetta. Esimerkiksi matematiikkaan, anatomiaan, maantietoon ja biologiaan löytyy lukuisia lisätyn todellisuuden sovelluksia, joita voi hyödyntää niin perusopetuksessa kuin ammatillisissa opinnoissa. Myös kuntoutuksessa näistä sovelluksista on iloa ja hyötyä, mutta ennen kaikkea ne innostavat leikkimään, tekemään, tutkimaan ja kertomaan. Mediakasvatukseen lisätyn todellisuuden sovellukset ovat mainio lisä: kun tekee itse sisältöä lisätyn todellisuuden sovelluksilla, voi oppia ymmärtämään, ettei kaikki nähty välttämättä ole totta!

Lisätty todellisuus siis parhaimmillaan konkretisoi ja tuo lähemmäksi sellaisia asioita, joita lähelle olisi vaikea tai mahdotonta päästä. Sen lisäksi AR tarjoaa erilaisille oppijoille mahdollisuuden hyödyntää omia vahvuuksiaan ja oppimistyylejään oppimisen tukena: jos kirjasta lukemalla solun osat eivät painaudu päähän, olisiko niiden visualisointi AR:n kautta yksi mahdollisuus? AR on yksi työkalu muiden joukossa, joka mahdollistaa konkretisoimista, yksilöllisten oppimistapojen hyödyntämistä sekä oppijoiden osallisuuden lisäämistä. Se ei yksinään korvaa mitä “vanhaa tuttua” menetelmää vai tuo yhden työkalun lisää kuntoutuksen tai opetuksen pakkiin!

Jos lisätyn todellisuuden hyödyntäminen kuntoutuksen ja opetuksen tukena jäi kiinnostamaan, tutustu pikapikaa loistavaan webinaarisarjaamme, josta lisätietoa, ilmoittautumisohjeet sekä tarkemman ohjelman löydät täältä https://snellman-kesayliopisto.mobie.fi/zine/100/article-32388​

Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä vaikuttamalla myönteisesti tiedollisiin prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen, vireystilaan ja muistamiseen. Nykypäivän diginatiiveiksikin kutsutut lapset kasvavat elämään tekniikan, laitteiden ja internetin jatkuvaan saatavilla oloon.  Aikuisten keskuudessa liikkumista seuraavat ja liikunnalliseen aktiivisuuteen kannustavat mobiilisovellukset ja mittarit ovat suosittuja myös nuorten keskuudessa.
 
Lapsella on synnynnäinen tarve olla fyysisesti aktiivinen. Monipuoliset liikunnalliset kokemukset ja koko perheen yhteinen positiivinen suhtautuminen liikkumiseen ja liikuntaan luovat hyvät lähtökohdat innokkaan liikkujan kehittymiselle!  Monipuolisten motoristen taitojen kehittyminen on tärkeää, sillä hyvät karkeamotoriset taidot tuovat iloa ja onnistumisen elämyksiä̈ ja auttavat muun muassa lapsen kielen ja hienomotoriikan kehittymistä ikätasoisesti. Motoristen taitojen kehittyessä myös sosiaaliset taidot harjaantuvat, kun liikutaan, leikitään ja pelataan yhdessä, keksitään ja jaetaan liikuntavälineitä ja –paikkoja, kehitellään uusia pelejä ja sovitaan säännöistä! Lasten keskinäiset suhteet ovat tärkeä̈ lasten liikkumisen virittäjä̈: muiden lasten kanssa liikkuessaan lapset harjaantuvat rakentamaan hauskaa ja mielekästä̈ tekemistä̈ yhdessä̈ muiden kanssa.
 
Kokeilimme kesän 2017 aikana Garmin Vivofit Jr –aktiivisuusrannekkeita. Testiryhmänä oli alakouluikäisiä, erilaisia liikuntatottumuksia omaavia lapsia perheineen. VivoFit Jr. rannekkeet ovat suunniteltu lasten käyttöön, mittaamaan lapsen päivittäistä aktiivisuutta, motivoimaan riittävään aktiivisuuteen ja auttamaan lasta itsenäisemmäksi päivittäisissä toiminnoissa.
 
Kevään 2016 LIITU-tutkimuksessa selvitettiin 11-, 13- ja 15-vuotiailta lapsilta ja nuorilta aktiivisuutta mittaavien laitteiden käytöstä. Tutkimuksen mukaan puolet pojista ja hiukan pienempi osuus tytöistä omistaa liikunta-aktiivisuutta seuraavan älypuhelinsovelluksen. Liikuntamittareita, kuten aktiivisuusrannekkeet ja älykellot, käyttää aktiivisesti tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes lapsi ja nuori. Tärkeä havainto kuitenkin oli, että sovellusten ja mittareiden käyttäjät olivat keskimäärin liikunnallises aktiiivisempia ja istuivat vähemmän kuin muut lapset ja nuoret!
 
Lapset ja nuoret istuivat arkisin keskimäärin yli tunnin enemmän kuin viikonloppuisin. Itsekin huomaan askeleiden määrän olevan huimasti erilainen viikonloppupäivänä, kuin arkisin, jolloin liikuttua tulee arjen ohessa huomaamatta! Kuinka kauniisti sohva kutsuisikaan: onneksi himolaiskurin voittaa sisäinen himolaskurini, joka ei kestä aktiivisuusrannekkeen saavuttamattomia päivätavoitteita! Ulkoinen muistutus siis helpottaa liikkumaan lähtemistä konkretisoimalla oman aktiivisuuden luvuiksi, käppyröiksi tai muuksi visuaaliseksi ärsykkeeksi. Oma päivittäinen aktiivisuus, tai sen puute voi tulla yllätyksenä: arjen ohella tapahtuva hyötyliikunta voikin olla yllättävän paljon, tai kertaviikkoinen salikerta yllättävän vähän.
 
Garmin VivoFit Jr- ranneke on tarkoitettu 4-9-vuotiaille lapsille, vaikkakin hyvin pieni, yhden koon ranneke sopii parhaiten alle kouluikäisille. Rannekkeeseen on saatavilla vaihtokokoja. Testilapsilla alkuperäinen ranneke aiheutti monella murhetta: lapsi halusi pitää ranneketta, vaikka se selvästi teki kipeää pienen kokonsa puolesta. Kuitenkin motivaatio ja halu pitää ranneketta voitti tämän kivun, jolloin vanhempi joutui puuttumaan siihen ja kieltämään koko rannekkeen käytön. Erityistä huomiota tulee siis kiinnittää rannekkeen valinnassa lapsen omaan tahdon lisäksi käyttömukavuuteen: kivoimman näköinen, itse valittu ranneke tulee helpoiten käyttöön myös silloin, kun sen käyttö on miellyttävää. Muiden aktiivisuusrannekkeiden tavoin VivoFit Jr. seuraa otettujen askelten määrää, unta sekä kokonaisaktiivisuutta päivän aikana. Lisäksi se muistuttaa liikkumaan, jos ei niin ole tehnyt. Pieni mustavalkonäyttö laitteessa kertoo tietoja, kuten kellonajan ja päivämäärän ja siihen voidaan lisätä myös tieto lapsen nimestä. Näyttö kertoo myös aktiivisuuden määrän etenemisen kohti 60 minuutin päivittäistä aktiivista ”leikkiaikaa”.
 
” Rannekkeen ja mobiilisovelluksen käyttöönotto oli helppoa.”
 
” Rannekkeen käyttö on ollut lapselle hauskaa, eikä hän malttaisi siitä luopua. Aluksi vähän ihmetteli, että mitä ihmettä tällä tehdään. Koki myös samaistumista, koska myös äidillä on
vähän saman tyyppinen mittari kädessään. Oli helppo motivoida lapsi rannekkeen käyttöön.”
 
”(ranneke) On lisännyt motivaatiota liikkumaan. Suuret askelmäärät on tuoneet iloa. Tosin poika on ollut aina kova liikkumaan kavereiden kanssa koulun jälkeen yms.”
 
” Ranneke ei mitannut mielestäni esim. Pyöräilyä ja potkulautailua kunnolla. Vaikka lapsi teki näitä todella paljon, jäi kokonaisaktiivisuus pieneksi.
 
Vívofit Jr.:n kanssa toimiva sovellus älypuhelimeen on suunnattu vanhempien käytettäväksi yhdessä lapsen kanssa. Vanhemmat voivat tarkistaa sovelluksesta muun muassa lapsiensa päivittäisen aktiivisuus- ja unitiedot. Lisäksi vanhempien ja lasten välillä voidaan pitää askelmääräkilpailuja tai vanhemmat voivat määritellä lapsille tehtäviä suoritettavaksi liikkumisen osalta ja päivittäisten toimintojen osalta.  Tekemällä määritetyt askareet, kuten hampaidenpesun tai roskien viennin, ja merkkaamalla ne kelloon tehdyksi, lapset ansaitsevat virtuaalikolikoita, joita voi vaihtaa yhdessä sovittuihin palkintoihin, kuten 30 minuutin lisäruutuaikaan.
 
”Lapsi innostui kovasti seuraamaan esim. päivittäistä askelmäärää. Motivoivia olis myös oheen liitetty peli, jossa saa siirtoja 60 min liikuttuaan. Myös kolikoiden saaminen ja ns. palkitseminen/seuraaminen kotiaskereisiin motivoi tekemään niitä”
 
”Aika saman verran liikkuu kuin normaalistikin liikkuisi. Välillä lapsi on halunnut tehdä ns. extra askeleita, jotta päivän määrä nousisi."
 
Toimintaterapeuttina uskon rannekkeen tuovan lapsen arkeen myös omatoimisuutta rannekkeen toimiessa lapsen toiminnanohjauksen tukena: se voi kellottaa esimerkiksi arkiaskareisiin varattua aikaa ja muistuttaa lasta päivittäisistä kotivelvollisuuksista. Toki teknistä laitetta voi huijata, ja laittaa ajan kulumaan ilman tehtävän suorittamista, mutta niin voi ilman kelloakin. Samalla tavoinhan toimii myös perinteiset esimerkiksi jääkaappiin kiinnitettävät palkkiotaulukot tai tehtävälistat: tekniikka tuo mielestäni kuitenkin tähän perinteeseen pienen uuden twistin, joka voi kannustaa lapsia uudella tavalla!
 
”On ollut helpompi motivoida lasta erilaisiin tehtäviin, kun esim. roskien viennistä saa merkinnän.”
 
Toiminnanohjauksen taitojen treenaamiseen uskoin Garminin VivoFit Jr:n antavan enemmän: luulin aluksi, että vanhempi voi lähettää kelloon muistutuksia tekstiviestin tavoin kouluun lähdöstä, kotiin tulosta, välipalan syömisestä jne. Harmikseni jouduin kuitenkin toteamaan, että tehtävät tulee määritellä etukäteen, eikä esimerkiksi yksi kotoa oleville ”vilivilpereille” voi lähettää kelloon muistutusta kouluun lähdöstä. Tämä olisi mahtava ominaisuus: työssäni kuulen vanhempien usein voivottelevan, kuinka kouluun lähtö ei itsenäisesti suju, kun lapsi uppoutuu leikkiin ja puhelin pirisee yksinään ”jossain” muistuttaessaan tästä.
 
Toki rannekkeessa ja mittaamisessa on hyvien puolien lisäksi tietenkin aina miinuspuolensakin, joita testiryhmässä olleet vanhemmat toivat myös esille:
 
”Tietynlainen seuranta motivoi ja kannustaa lasta tekemään niitä, mutta itse mietin, että kuinka kauan jaksaisi oikeasti motivoida vai unohtuisiko ajan mittaan.”
 
” (rannekkeen käyttö oli) motivoivaa. Tosin, koska kesällä lapsi ei liiku normaalin arkensa mukaisesti, vaan ollut esim. Purjehtimassa jolloin askeleet jääneet todella vähäiseksi, on tämä aiheuttanut lievää ahdistusta jolloin kävellyt esim. ympyrää lisäaskeleiden saamiseksi.”
 
Tämäkin laite on vain yksi väline muiden joukossa: ulkoinen motivaattori voi toimia lapselle kannustimena jonkin aikaan, mutta unohtua pian kaapin kulmalle pölyttymään. Kaikki menetelmät eivät sovi kaikille ja motivaatio liikkumiseen voikin syntyä aivan eri tavalla. Kuitenkin pienikin aktiivinen ajanjakso voi tuoda lapselle liikunnan riemua ja onnistumisen kokemuksia, ja tätä kautta sytyttää lapsen sisäisen motivaattorin ja tehdä näin mittarilla tavoitellusta liikunnasta päivittäisen ja oma-aloitteisen tavoitteen! Vanhempien tuki, liikkumiseen kannustava ilmapiiri, liikuntavarusteiden ja -välineiden tarjoaminen lapsen käyttöön sekä lapsen liikuntatoiveiden kuunteleminen ovat tärkeitä osatekijöitä suositusten toteutumisessa. Kotoa saamansa mallin mukaan lapset oppivat, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin.

Kuinka motivoida lasta liikkumaan?

• Juokse, kävele, hypi, pompi, riehu, kiipeile - vähintään kolme tuntia joka päivä: aktiivisuusrannekkeen avulla lapsen aktiivisten hetkien seuraaminen on helppoa. Ranneke näyttää askeleiden lisäksi, onko muu päivittäinen aktiivisuus, vanhemman asettaman tavoitteen mukaan, täyttynyt!
• Liika on liika ja istuminenkin ikävää: ranneke kehottaa liikkumaan, jos lapsi on paikallaan yhtäjaksoisesti tunnin ajan! Pieni merkki kellossa muistuttaa liikkumaan tasaisesti koko valveillaoloajan.
• Kokeile, testaa, innostu ja innosta: erilaiset asiat motivoivat erilaisia lapsia: toinen liikkuu sisäisestä motivaatiosta, toinen nauttii aktiivisuusrannekkeen laskurin antamasta palautteesta liikunnan onnistumisesta! Hyödynnä motivoinnissa lapsen sisäistä motivaatiota ja ulkoisia palkkioita yhtälailla.
• Kuuntele – mitä kaikkea liikunta voikaan lapsen mielestä olla: Miettikää lapsen kanssa yhdessä erilaisia liikunta- ja leikkitapoja! Mihin kaikkeen takapihan kuusi tai leikkipuiston kivi taipuukaan lapsen mielikuvituksen avulla! Kannusta tutkimaan, pohtimaan, miettimään, keksimään ja ihmettelemään, ja tee tätä kaikkea myös itse!
• Kasva, kehity, opi ja onnistu: monipuolinen liikkuminen harjoittaa taitoja monipuolisesti, ja saa lapsen eri taidot kehittymään tasaisesti. Mikä harjoittaa tasapainoa, mikä jalkaterän pikkulihaksia, miten saisimmekaan keskikehon hallinnan kehittymään niin, että hyvän istuma-asennon ylläpito luokkatilanteessa onnistuisi?
• Ole osa lapsen liikuntaa: kysy lapselta liikkumisesta, ihastele, innostu, anna positiviista palautetta pienestäkin onnistumisesta. Jos sinulla on aktiivisuusranneke, vertaile lapsen kanssa kerättyjä tietoja. Miettikään yhdessä, mistä samankaltaisuudet tai erot voivat johtua. 

Ylläoleva kirjoitus on aiemmin julkaistu Lastenneurologisen kuntoutuksen yhdistyksen julkaisussa.

PlayOsmo-pelisarjan Numbers, numeropeli on pelillistettyä oppimista parhaimmillaan! Vesiallasta täyttäessään ja erilaisia värikkäitä kaloja pelastaessaan lapsi oppii muun muassa yhteen ja vähennyslaskua, lukujen muodostamista, kertolaskua ja numeromerkkejä huomaamattaan!

Pelissä työskennellään joko numeromerkeillä tai silmäluvuilla tavoitteesta ja tasosta riippuen. Peliin myydään lisäosina Osmon omat pelilaatat, MUTTA Osmon omien nettisivujen mukaan itseaskarreltujakin pelimerkkejä voi käyttää: niiden toimivuudesta ei tietenkään ole takeita ennenkuin kokeilee!

Pelissä siis ratkaistaan erilaisia matemaattisia tehtäviä "heittelemällä" numeromerkkejä iPadin eteen pöydälle. Jos pelataan yhteenlaskupeliä ("add") ja tavoitteena on saada 9, heitetään pöydälle esimerkiksi lukumerkit 5 ja 4, ja tadaa, peli etenee! Jos taas pelataan kertopeliä ("multiply"), tuleekin samoista luvuista 20! "Connect"-pelissä näistä muodoistuisi taas lukumäärä 54. Vaikea selittää, mutta allaoleva video toivottavasti selkiinnyttää asiaa! :)

1.         Hyödynnä aiempi osaamisesi
Teknologia on ollut jo pitkään osa arkeamme. Aamuisin laitat kahvinkeittimen päälle, ja viimeistään työpaikalla käynnistät tietokoneen. “Älykäs” kännykkä löytyy jo yhä useamman taskusta ja kotona laskut maksat iPadilla tai tietokoneella. Sinulla on siis osaamista ja käyttökokemusta teknologian käytöstä, enemmän kuin osaat ehkä ajatellakaan.

2.         Selvitä, mistä saat apua
Sosiaalinen media on tänä päivänä yksi tärkeimmistä tiedonhaku ja –jakokanavista. Usein se on myös nopein. Facebookista löytyy lukuisia iPadin käyttöön liittyviä ryhmiä, joista voi kysyä apua tai etsiä käyttöön vinkkejä. Ryhmät ovat hyvin aktiivisia ja kaikenlaisiin kysymyksiin saa vastauksia. Ei siis tarvitse pelätä ”tyhmiä” kysymyksiä. Myös YouTube, Twitter, Pinterest ja Instagram ovat hyödyllisiä kanavia etsiä tietoa ja jakaa kokemuksia. Kannattaa myös verkostoitua ja selvittää keneltä voisi kysyä apua esimerkiksi työpaikalla tai omalla paikkakunnalla.

3.         Kouluttaudu
iPadin käytöstä löytyy paljon tietoa internetistä, mutta varsinkin käyttöä aloittaessa kannattaa käydä lähikoulutuksissa opettelemassa kädestä pitäen laitteen käyttöä. Koulutuksissa on myös mahdollista verkostoitua: erityisesti paikalliset moniammatilliset verkostot voivat olla tärkeä tuki iPadin käytön harjoittelussa sekä vinkkien jakamisessa. Myös verkkokoulutuksia järjestetään paljon, jolloin on mahdollista opetella iPadin käyttöä missä tahansa, silloin kun itselle parhaiten sopii. Jatkuva kouluttautuminen on tärkeää, sillä teknologia kehittyy jatkuvasti ja uusien käyttöjärjestelmä päivitysten myötä myös iPadin käyttö muuttuu ja kehittyy.

4.         Mieti oikea tavoite ja väline
Vaikka iPad on erittäin hyvä opiskeluväline, se on yksi väline muiden joukossa. Paperi ja kynä ovat edelleen monille oppilaille se nopein ja helpoin väline, eikä iPadin käytön tarkoitus ole syrjäyttää kirjoja. Kun toiminnan tavoite ja tarkoitus on mietitty, on välineen valinta helpompaa. Tärkeää on myös mahdollistaa oppilaille opiskelun omistajuus, jolloin he itse voivat päättää, mikä on paras väline tehtävän suorittamiseen. iPad voi olla myös mahdollistaja, apuväline jota ilman ei opiskelu tai kommunikointi onnistu. Silloinkin on tärkeää miettiä, millaiseksi sen käyttö arjessa muodostuu, ja ohjata sen hyvän ergonomian huomioimiseen sekä laitteen hyötykäyttöön ja sen järkevään hallintaan. Oppilailta voi kysyä: “Vietkö sinä laitetta vai viekö laite sinua?”             


5.         Mikä kiinnostaa ja motivoi
Mikä sinua innostaa? Mistä olet kiinnostunut? On paljon helpompaa oppia uutta, kun tekee jotain mikä herättää mielenkiinnon. Etsi sellainen sovellus, joka saa sinut innostumaan. Jos kuvaaminen on sinun juttusi, kuvaa ja videoi. Kuvaamiseen liittyviä sovelluksia löytyy lukuisia. Jos taas käsityöt kiinnostavat, tutustu sosiaalisen median käsityö aiheisiin ryhmiin tai lataa vaikka joku neulomissovellus. Laitteen peruskäytön oppii huomaamattaan, kun tekee jotain mistä tykkää ja mistä on myös hyötyä. Joskus oppilaiden kanssa voit miettiä ensin mikä on hänen kiinnostuksen kohteensa ja sen jälkeen mitä on tarkoitus harjoitella. Jos dinosaurukset ovat ”se juttu” tällä hetkellä, löytyy sovelluskaupasta jos jonkinlaista dinosauruspalapeliä ja askartelusovellusta. 


6.         Yhdistä uusi ja vanha
Aiemmin käytetyt välineet ja menetelmät ovat edelleen käyttökelpoisia ja huikea pääoma. Oma kokemus kannattaa hyödyntää ja miettiä missä asioissa on hyvä hyödyntää teknologiaa. iPadin käyttö voi nopeuttaa ja helpottaa monia asioita sekä vähentää käytettävien välineiden määrää. Kommunikoinnin apuvälineenä se on monikäyttöinen, mutta uima-altaaseen sitä ei voi viedä mukanaan. Kelluvat laminoidut kommunikointikuvat sen sijaan voi viedä, ja toki ne kuvat on voitu tehdä iPadillä :)
 
Uusista sovelluksista voi hakea myös inspiraatiota perinteisiin leikkeihin. Kauppaleikki saa aivan uusia ulottuvuuksia, kun kassakone digitalisoidaan iPadilla ja ostettavat tavarat tulostetaan iPadista (esim. Storest). Myös roolileikkeihin voidaan hakea innostusta ja mallintaa leikkejä Duplon monipuolisten sovellusten avulla.
 
7.         iPad osaksi toimintaa
iPadia voidaan käyttää välillä perustellusti myös palkintona, mutta jos se on ainoa käyttötarkoitus iPadille, jää sen lukuisat käyttömahdollisuudet hyödyntämättä. iPadin tulisi olla luonteva osa toimintaa, jonka avulla opitaan, haetaan inspiraatiota, etsitään ja jaetaan tietoa, tuotetaan sisältöä sekä materiaaleja opetukseen, tehdään valintoja, kommunikoidaan, pelataan, tehdään ja kuunnellaan musiikkia, liikutaan sekä paljon muuta. iPadin käyttöä ei tulisi asettaa sellaiseen asemaan, että sen käyttö pitää ansaita. Sen tulisi olla luonnollinen osa oppimista ja käyttöväline, jota hyödynnetään tarpeen tullen osana muuta toimintaa.

8.         Opitaan yhdessä!
Erilaisten älylaitteiden käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja laitteiden sekä erilaisten sovellusten viihdekäyttö on tuttua oppilaille. Onkin tärkeää, että osaamme arvostaa oppilaiden osaamista ja antaa myös heille tärkeän roolin opastajana ja neuvonantajana. Oppilaat ovat kokeneet opastuksen itselleen tärkeänä toimintana kun osaa auttaa muita. Oppilaista puhutaan usein diginatiiveina jotka hallitsevat teknologian ja laitteiden sujuvan käytön unissaankin.
 
Monen oppilaan teknologian käyttö on kuitenkin usein passiivista viihteen kuluttamista. He tarvitsevat opastusta älylaitteiden aktiivisesta hyötykäytöstä. Tällöin voidaan yhdessä opetella laitteiden ja sovellusten käyttöä sekä miettiä niiden käyttötarkoitusta opetuksessa ja oman elämänhallinnan tukena.
 
Oppilaiden lisäksi kannattaa oppia yhdessä kollegoiden sekä muiden teknologiasta kiinnostuneiden kanssa. On palkitsevaa tutkia ja kokeilla yhdessä uusia asioita sekä oppia yhdessä.

9.         Ole luova
Palapelisovellus ei koskaan ole pelkkä palapeli. Sen avulla voidaan harjoitella mm. avaruudellista hahmottamista, värejä, sijaintia, pinsettiotetta ja nimeämistä. Näe siis sovelluksen läpi. Esimerkiksi Snapchat –sovelluksen ideaa kuvien muokkaamisesta voi käyttää nuorten kanssa tunnetyöskentelyssä apuna. Sovellusten sisältökuvaus harvoin antaa hyvää käsitystä, mitä kaikkea sillä voi tehdä.
 
Suomenkielisiä opetukseen ja kuntoutukseen suunniteltuja sovelluksia on vielä vähän tarjolla. Sovelluksen kieli on kuitenkaan harvoin ongelma, sillä sovellukset on usein rakennettu niin että opastavat itse käyttäjäänsä tai kieleen perustuvia ohjeita on todella vähän. Äänet voi myös laittaa pois ja ohjata itse sanallisesti käyttäjää.
 
Muista myös sovellusten yhteiskäyttö! Ota kuvia yhdellä sovelluksella ja tee sarjakuva toisella, kolmannella teet musiikkia ja yhdistät ne kaikki digitaaliseksi kirjaksi esimerkiksi Book Creator sovelluksen avulla!

10.       Kokeile rohkeasti
Lapset eivät kysele käyttöohjeita ottaessaan uusia laitteita ja sovelluksia käyttöön. Tutki ja kokeile siis sinäkin rohkeasti, iPad ei mene rikki eikä siitä voi poistaa mitään ilman, että laite varmistaa sinulta mitä haluat tehdä. Ja vaikka sovelluksen vahingossa poistaisi, voi sovellukset aina palauttaa takaisin maksutta. Sisällöistä on kuitenkin hyvä aina tehdä varmuuskopiot säännöllisin väliajoin, sillä ne eivät palaudu. Mitä rohkeammin heittäydyt ja lähdet kokeilemaan uusia mahdollisuuksia iPadin käyttöön, sitä enemmän saat työhösi uusia innostavia asioita.
 
Innostu ja onnistu, rohkeasti yhdessä muiden kanssa! Sharing is caring!

Mistä pidän Pikossa eniten:

• riittävän haastavat tehtävät, käy hyvin erityisesti alakouluikäisille
• mahtava idea vahvistaa lapsen tutkivaa oppimista ja omaa ajattelua
• avaruudellisen hahmottamisen pedagogisia pelejä on tosi vähän, mahtava lisä!
• suomenkielisyys, mutta myös kielettömyys: sopii kai-kil-le
• kehittäjien ideavastaanottavuus: ehdota mitä vain, he ovat valmiita ainakin pohtimaan ideaasi :)

Mistä en pidä:

• hinta
• jatkuva eteneminen, hidas savolainen kun haluaisi jäädä paikoilleen
• vihjeet. Menkää pois. Häiritsette minua.
  
  

Piko on tällä hetkellä saatavilla Android- ja iOs-laitteille, hinta on hieman suolainen 8,99€. Kannattaako pelin hankinta? Ehdoton KYLLÄ, jos:

• työskentelet opettajana tai terapeuttina erityisesti kouluikäisten lasten kanssa. Pienemmille peli voi nopeasti muodostua liian haastavaksi.
• olet opettaja tai terapeutti, sillä tällä yhdellä sovelluksella voit seurata monen pelaajan taitotasoa ja edistymistä (huomioi, että oppilaatkin pääsevät toistaikseksi ainakin näkemään toistensa edistymisen. Profiilit kannattaa nimetä jotenkin anonyymisti niin, että vain sinä ja lapsi tiedätte, kenen käppyrä on kenenkin)
• haluat laadukkaan visuaalisen hahmottamisen pelin, jonka kehittymiseen loistosovellukseksi voit itse vaikuttaa.

Pikon voi ladata Androidille TÄÄLTÄ ja iOs-laitteille TÄÄLTÄ! Tutustu pelin nettisivuihin ja Facebook-sivuun. Pikon kehitystyöhön myös Heidi ja Riikka pakkautuivat mukaan, ja ainakin he itse tunnistavat oman kädenjälkensä pelissä.