TERAPIAPSI.FI

blogit

  • Etusivu
  • Hankinta ja käyttö
    • Hankinta
    • Millainen laite?
    • Käytössä huomioitavaa
    • Mihin laitetta voi käyttää
    • Laitteen huolto
  • Android
    • Android-laitteet
    • Lisälaitteet
    • Sovellukset >
      • Akateemiset taidot
      • Arkitoiminnot
      • Hahmottaminen, logiikka ja muisti
      • Kynätyöskentely ja kirjoittaminen
      • Motoriikka
      • Musiikki ja äänisovellukset
      • Ohjelmointi
      • Toiminnanohjaus ja tunnetaidot
      • Työn tueksi
  • iOs (Apple)
    • iOs-laitteet
    • Lisälaitteet
    • Käyttövinkkejä
    • Sovellukset >
      • Akateemiset taidot
      • Arkitoiminnot
      • Hahmottaminen, logiikka ja muisti
      • Kynätyöskentely ja kirjoittaminen
      • Motoriikka
      • Musiikki ja äänipelit
      • Ohjelmointi
      • Omat tarinat
      • Toiminnanohjaus ja tunnetaidot
      • Työn tueksi
  • Windows
    • Windows-laitteet
    • Lisälaitteet
    • Sovellukset >
      • Akateemiset taidot
      • Arkitoiminnot
      • Hahmottaminen, logiikka ja muisti
      • Kynätyöskentely ja kirjoittaminen
      • Motoriikka
      • Musiikki
      • Omat tarinat
      • Tunnetaidot
      • Työn tueksi
  • Sovelluksia aikuisille
  • Toiminnallisuus tableteilla
  • Virtuaalitodellisuus (VR)
  • Lisätty todellisuus (AR)
  • Vlogit
  • Blogit
  • Koulutuskalenteri
  • Linkit
  • Yhteydenotto
    • Yhteystiedot
    • Ota yhteyttä

6/2/2018

Garmin VivoFit Jr. – aktiivisuusrannekkeet lapsille: toimintaterapeutin ja vanhempien kokemuksia

0 Comments

Read Now
 
Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä vaikuttamalla myönteisesti tiedollisiin prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen, vireystilaan ja muistamiseen. Nykypäivän diginatiiveiksikin kutsutut lapset kasvavat elämään tekniikan, laitteiden ja internetin jatkuvaan saatavilla oloon.  Aikuisten keskuudessa liikkumista seuraavat ja liikunnalliseen aktiivisuuteen kannustavat mobiilisovellukset ja mittarit ovat suosittuja myös nuorten keskuudessa.
 
Lapsella on synnynnäinen tarve olla fyysisesti aktiivinen. Monipuoliset liikunnalliset kokemukset ja koko perheen yhteinen positiivinen suhtautuminen liikkumiseen ja liikuntaan luovat hyvät lähtökohdat innokkaan liikkujan kehittymiselle!  Monipuolisten motoristen taitojen kehittyminen on tärkeää, sillä hyvät karkeamotoriset taidot tuovat iloa ja onnistumisen elämyksiä̈ ja auttavat muun muassa lapsen kielen ja hienomotoriikan kehittymistä ikätasoisesti. Motoristen taitojen kehittyessä myös sosiaaliset taidot harjaantuvat, kun liikutaan, leikitään ja pelataan yhdessä, keksitään ja jaetaan liikuntavälineitä ja –paikkoja, kehitellään uusia pelejä ja sovitaan säännöistä! Lasten keskinäiset suhteet ovat tärkeä̈ lasten liikkumisen virittäjä̈: muiden lasten kanssa liikkuessaan lapset harjaantuvat rakentamaan hauskaa ja mielekästä̈ tekemistä̈ yhdessä̈ muiden kanssa.

 
Kokeilimme kesän 2017 aikana Garmin Vivofit Jr –aktiivisuusrannekkeita. Testiryhmänä oli alakouluikäisiä, erilaisia liikuntatottumuksia omaavia lapsia perheineen. VivoFit Jr. rannekkeet ovat suunniteltu lasten käyttöön, mittaamaan lapsen päivittäistä aktiivisuutta, motivoimaan riittävään aktiivisuuteen ja auttamaan lasta itsenäisemmäksi päivittäisissä toiminnoissa.
 
Kevään 2016 LIITU-tutkimuksessa selvitettiin 11-, 13- ja 15-vuotiailta lapsilta ja nuorilta aktiivisuutta mittaavien laitteiden käytöstä. Tutkimuksen mukaan puolet pojista ja hiukan pienempi osuus tytöistä omistaa liikunta-aktiivisuutta seuraavan älypuhelinsovelluksen. Liikuntamittareita, kuten aktiivisuusrannekkeet ja älykellot, käyttää aktiivisesti tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes lapsi ja nuori. Tärkeä havainto kuitenkin oli, että sovellusten ja mittareiden käyttäjät olivat keskimäärin liikunnallises aktiiivisempia ja istuivat vähemmän kuin muut lapset ja nuoret!
 
Lapset ja nuoret istuivat arkisin keskimäärin yli tunnin enemmän kuin viikonloppuisin. Itsekin huomaan askeleiden määrän olevan huimasti erilainen viikonloppupäivänä, kuin arkisin, jolloin liikuttua tulee arjen ohessa huomaamatta! Kuinka kauniisti sohva kutsuisikaan: onneksi himolaiskurin voittaa sisäinen himolaskurini, joka ei kestä aktiivisuusrannekkeen saavuttamattomia päivätavoitteita! Ulkoinen muistutus siis helpottaa liikkumaan lähtemistä konkretisoimalla oman aktiivisuuden luvuiksi, käppyröiksi tai muuksi visuaaliseksi ärsykkeeksi. Oma päivittäinen aktiivisuus, tai sen puute voi tulla yllätyksenä: arjen ohella tapahtuva hyötyliikunta voikin olla yllättävän paljon, tai kertaviikkoinen salikerta yllättävän vähän.
 
Garmin VivoFit Jr- ranneke on tarkoitettu 4-9-vuotiaille lapsille, vaikkakin hyvin pieni, yhden koon ranneke sopii parhaiten alle kouluikäisille. Rannekkeeseen on saatavilla vaihtokokoja. Testilapsilla alkuperäinen ranneke aiheutti monella murhetta: lapsi halusi pitää ranneketta, vaikka se selvästi teki kipeää pienen kokonsa puolesta. Kuitenkin motivaatio ja halu pitää ranneketta voitti tämän kivun, jolloin vanhempi joutui puuttumaan siihen ja kieltämään koko rannekkeen käytön. Erityistä huomiota tulee siis kiinnittää rannekkeen valinnassa lapsen omaan tahdon lisäksi käyttömukavuuteen: kivoimman näköinen, itse valittu ranneke tulee helpoiten käyttöön myös silloin, kun sen käyttö on miellyttävää. Muiden aktiivisuusrannekkeiden tavoin VivoFit Jr. seuraa otettujen askelten määrää, unta sekä kokonaisaktiivisuutta päivän aikana. Lisäksi se muistuttaa liikkumaan, jos ei niin ole tehnyt. Pieni mustavalkonäyttö laitteessa kertoo tietoja, kuten kellonajan ja päivämäärän ja siihen voidaan lisätä myös tieto lapsen nimestä. Näyttö kertoo myös aktiivisuuden määrän etenemisen kohti 60 minuutin päivittäistä aktiivista ”leikkiaikaa”.
 
” Rannekkeen ja mobiilisovelluksen käyttöönotto oli helppoa.”
 
” Rannekkeen käyttö on ollut lapselle hauskaa, eikä hän malttaisi siitä luopua. Aluksi vähän ihmetteli, että mitä ihmettä tällä tehdään. Koki myös samaistumista, koska myös äidillä on
vähän saman tyyppinen mittari kädessään. Oli helppo motivoida lapsi rannekkeen käyttöön.”
 
”(ranneke) On lisännyt motivaatiota liikkumaan. Suuret askelmäärät on tuoneet iloa. Tosin poika on ollut aina kova liikkumaan kavereiden kanssa koulun jälkeen yms.”
 
” Ranneke ei mitannut mielestäni esim. Pyöräilyä ja potkulautailua kunnolla. Vaikka lapsi teki näitä todella paljon, jäi kokonaisaktiivisuus pieneksi.
 

Vívofit Jr.:n kanssa toimiva sovellus älypuhelimeen on suunnattu vanhempien käytettäväksi yhdessä lapsen kanssa. Vanhemmat voivat tarkistaa sovelluksesta muun muassa lapsiensa päivittäisen aktiivisuus- ja unitiedot. Lisäksi vanhempien ja lasten välillä voidaan pitää askelmääräkilpailuja tai vanhemmat voivat määritellä lapsille tehtäviä suoritettavaksi liikkumisen osalta ja päivittäisten toimintojen osalta.  Tekemällä määritetyt askareet, kuten hampaidenpesun tai roskien viennin, ja merkkaamalla ne kelloon tehdyksi, lapset ansaitsevat virtuaalikolikoita, joita voi vaihtaa yhdessä sovittuihin palkintoihin, kuten 30 minuutin lisäruutuaikaan.
 
”Lapsi innostui kovasti seuraamaan esim. päivittäistä askelmäärää. Motivoivia olis myös oheen liitetty peli, jossa saa siirtoja 60 min liikuttuaan. Myös kolikoiden saaminen ja ns. palkitseminen/seuraaminen kotiaskereisiin motivoi tekemään niitä”
 
”Aika saman verran liikkuu kuin normaalistikin liikkuisi. Välillä lapsi on halunnut tehdä ns. extra askeleita, jotta päivän määrä nousisi."

 
Toimintaterapeuttina uskon rannekkeen tuovan lapsen arkeen myös omatoimisuutta rannekkeen toimiessa lapsen toiminnanohjauksen tukena: se voi kellottaa esimerkiksi arkiaskareisiin varattua aikaa ja muistuttaa lasta päivittäisistä kotivelvollisuuksista. Toki teknistä laitetta voi huijata, ja laittaa ajan kulumaan ilman tehtävän suorittamista, mutta niin voi ilman kelloakin. Samalla tavoinhan toimii myös perinteiset esimerkiksi jääkaappiin kiinnitettävät palkkiotaulukot tai tehtävälistat: tekniikka tuo mielestäni kuitenkin tähän perinteeseen pienen uuden twistin, joka voi kannustaa lapsia uudella tavalla!
 
”On ollut helpompi motivoida lasta erilaisiin tehtäviin, kun esim. roskien viennistä saa merkinnän.”
 
Toiminnanohjauksen taitojen treenaamiseen uskoin Garminin VivoFit Jr:n antavan enemmän: luulin aluksi, että vanhempi voi lähettää kelloon muistutuksia tekstiviestin tavoin kouluun lähdöstä, kotiin tulosta, välipalan syömisestä jne. Harmikseni jouduin kuitenkin toteamaan, että tehtävät tulee määritellä etukäteen, eikä esimerkiksi yksi kotoa oleville ”vilivilpereille” voi lähettää kelloon muistutusta kouluun lähdöstä. Tämä olisi mahtava ominaisuus: työssäni kuulen vanhempien usein voivottelevan, kuinka kouluun lähtö ei itsenäisesti suju, kun lapsi uppoutuu leikkiin ja puhelin pirisee yksinään ”jossain” muistuttaessaan tästä.
 
Toki rannekkeessa ja mittaamisessa on hyvien puolien lisäksi tietenkin aina miinuspuolensakin, joita testiryhmässä olleet vanhemmat toivat myös esille:
 
”Tietynlainen seuranta motivoi ja kannustaa lasta tekemään niitä, mutta itse mietin, että kuinka kauan jaksaisi oikeasti motivoida vai unohtuisiko ajan mittaan.”
 
” (rannekkeen käyttö oli) motivoivaa. Tosin, koska kesällä lapsi ei liiku normaalin arkensa mukaisesti, vaan ollut esim. Purjehtimassa jolloin askeleet jääneet todella vähäiseksi, on tämä aiheuttanut lievää ahdistusta jolloin kävellyt esim. ympyrää lisäaskeleiden saamiseksi.”

 
Tämäkin laite on vain yksi väline muiden joukossa: ulkoinen motivaattori voi toimia lapselle kannustimena jonkin aikaan, mutta unohtua pian kaapin kulmalle pölyttymään. Kaikki menetelmät eivät sovi kaikille ja motivaatio liikkumiseen voikin syntyä aivan eri tavalla. Kuitenkin pienikin aktiivinen ajanjakso voi tuoda lapselle liikunnan riemua ja onnistumisen kokemuksia, ja tätä kautta sytyttää lapsen sisäisen motivaattorin ja tehdä näin mittarilla tavoitellusta liikunnasta päivittäisen ja oma-aloitteisen tavoitteen! Vanhempien tuki, liikkumiseen kannustava ilmapiiri, liikuntavarusteiden ja -välineiden tarjoaminen lapsen käyttöön sekä lapsen liikuntatoiveiden kuunteleminen ovat tärkeitä osatekijöitä suositusten toteutumisessa. Kotoa saamansa mallin mukaan lapset oppivat, että liikkuminen kuuluu arjen rutiineihin.

Kuinka motivoida lasta liikkumaan?
  • Juokse, kävele, hypi, pompi, riehu, kiipeile - vähintään kolme tuntia joka päivä: aktiivisuusrannekkeen avulla lapsen aktiivisten hetkien seuraaminen on helppoa. Ranneke näyttää askeleiden lisäksi, onko muu päivittäinen aktiivisuus, vanhemman asettaman tavoitteen mukaan, täyttynyt!
  • Liika on liika ja istuminenkin ikävää: ranneke kehottaa liikkumaan, jos lapsi on paikallaan yhtäjaksoisesti tunnin ajan! Pieni merkki kellossa muistuttaa liikkumaan tasaisesti koko valveillaoloajan.
  • Kokeile, testaa, innostu ja innosta: erilaiset asiat motivoivat erilaisia lapsia: toinen liikkuu sisäisestä motivaatiosta, toinen nauttii aktiivisuusrannekkeen laskurin antamasta palautteesta liikunnan onnistumisesta! Hyödynnä motivoinnissa lapsen sisäistä motivaatiota ja ulkoisia palkkioita yhtälailla.
  • Kuuntele – mitä kaikkea liikunta voikaan lapsen mielestä olla: Miettikää lapsen kanssa yhdessä erilaisia liikunta- ja leikkitapoja! Mihin kaikkeen takapihan kuusi tai leikkipuiston kivi taipuukaan lapsen mielikuvituksen avulla! Kannusta tutkimaan, pohtimaan, miettimään, keksimään ja ihmettelemään, ja tee tätä kaikkea myös itse!
  • Kasva, kehity, opi ja onnistu: monipuolinen liikkuminen harjoittaa taitoja monipuolisesti, ja saa lapsen eri taidot kehittymään tasaisesti. Mikä harjoittaa tasapainoa, mikä jalkaterän pikkulihaksia, miten saisimmekaan keskikehon hallinnan kehittymään niin, että hyvän istuma-asennon ylläpito luokkatilanteessa onnistuisi?
  • Ole osa lapsen liikuntaa: kysy lapselta liikkumisesta, ihastele, innostu, anna positiviista palautetta pienestäkin onnistumisesta. Jos sinulla on aktiivisuusranneke, vertaile lapsen kanssa kerättyjä tietoja. Miettikään yhdessä, mistä samankaltaisuudet tai erot voivat johtua. 

Lähteet:
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016) Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. OPH 2016:21
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016) Lasten liikuntasuositukset: vähintään kolme tuntia liikuntaa päivässä. http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lasten-liikuntasuositukset-vahintaan-kolme-tuntia-liikuntaa-paivassa.
 
Kokko, S. & Mehtälä, A. (toim.) (2015) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa - LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:2. http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/arkisto/lasten_ja_nuorten_liikuntakayttaytyminen_suomessa.650.news
Ylläoleva kirjoitus on aiemmin julkaistu Lastenneurologisen kuntoutuksen yhdistyksen julkaisussa.
laneku_tiedote_syyskuu.pdf
File Size: 396 kb
File Type: pdf
Download File

Share

0 Comments



Leave a Reply.

Details

    Kirjoittajat  

    Kirjoittajana toimivat terapiapsi.fi-sivuston ylläpitäjät Riikka ja Heidi.

    Heidi: toimintaterapeuttiyrittäjä, ikuinen opiskelija ja puuhastelija. Käyttää päivittäin kahta älypuhelinta, kolmea tablettia, pöytäkonetta ja läppäriä. Löytyy Facebookista, Twitteristä, Pinterestistä, Instagramista ja LinkedInistä. Tekee joskus myös oikeita terapiatöitä.

    Riikka:
    toimintaterapeutti, verkkopedagogi ja futismamma. Repusta löytyy yleensä kolme tablettia, kaksi älykännykkää ja läppäri.
    Perehtynyt tablet -laitteiden käyttöön kuntoutuksessa. Yrittää pysyä eri käyttöjärjestelmien päivitysten perässä ja kouluttaa asiakastyön ohessa tablet -laitteiden mahdollisuuksista kuntoutuksessa. Löydät minut Facebookista, Twitteristä ja LinkedInistä. Harjoittelen myös Instagramin, Pinterestin ja ScoopITin käyttöä.

    Archives

    May 2020
    April 2020
    March 2019
    February 2018
    August 2017
    June 2017
    March 2017
    June 2016
    February 2016
    January 2016
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    April 2015
    October 2014
    June 2014
    May 2014

    Categories

    All

    RSS Feed

YRITYS

Ideoiden Oy
Juuritie 1B
03100 Nummela
2771062-7

YHTEYDENOTTO

Yhteydenottolomake
Yhteystiedot
© COPYRIGHT 2020. ALL RIGHTS RESERVED.
  • Etusivu
  • Hankinta ja käyttö
    • Hankinta
    • Millainen laite?
    • Käytössä huomioitavaa
    • Mihin laitetta voi käyttää
    • Laitteen huolto
  • Android
    • Android-laitteet
    • Lisälaitteet
    • Sovellukset >
      • Akateemiset taidot
      • Arkitoiminnot
      • Hahmottaminen, logiikka ja muisti
      • Kynätyöskentely ja kirjoittaminen
      • Motoriikka
      • Musiikki ja äänisovellukset
      • Ohjelmointi
      • Toiminnanohjaus ja tunnetaidot
      • Työn tueksi
  • iOs (Apple)
    • iOs-laitteet
    • Lisälaitteet
    • Käyttövinkkejä
    • Sovellukset >
      • Akateemiset taidot
      • Arkitoiminnot
      • Hahmottaminen, logiikka ja muisti
      • Kynätyöskentely ja kirjoittaminen
      • Motoriikka
      • Musiikki ja äänipelit
      • Ohjelmointi
      • Omat tarinat
      • Toiminnanohjaus ja tunnetaidot
      • Työn tueksi
  • Windows
    • Windows-laitteet
    • Lisälaitteet
    • Sovellukset >
      • Akateemiset taidot
      • Arkitoiminnot
      • Hahmottaminen, logiikka ja muisti
      • Kynätyöskentely ja kirjoittaminen
      • Motoriikka
      • Musiikki
      • Omat tarinat
      • Tunnetaidot
      • Työn tueksi
  • Sovelluksia aikuisille
  • Toiminnallisuus tableteilla
  • Virtuaalitodellisuus (VR)
  • Lisätty todellisuus (AR)
  • Vlogit
  • Blogit
  • Koulutuskalenteri
  • Linkit
  • Yhteydenotto
    • Yhteystiedot
    • Ota yhteyttä